Tietoa

Puls on Pohjoismaisen kulttuurirahaston kolmivuotinen musiikkipanostus 2017-19, jonka tavoitteena on vahvistaa elävän musiikin alaa Pohjoismaissa.

puls-panostus auttaa luomaan pohjoismaisille artisteille avoimien keikkapaikkojen verkoston ja levittää taiteellisesti laadukkaita musiikkielämyksiä laajalle pohjoismaiselle yleisölle. Panostus on samaan aikaan:

- konserttijärjestäjille suunnattu tukiohjelma
- pohjoismaisten puls-järjestäjien välinen verkosto
- kulttuuripoliittinen kehitystyö, jossa tehdään yhteistyötä kansallisten tukijärjestelmien kanssa kaikissa Pohjoismaissa. 


puls-ohjelman puitteissa jaettiin vuonna 2017 4,1 miljoonaa Tanskan kruunua 43 keikkapaikalle ja festivaalille Pohjoismaissa. Tuen kohderyhmänä ovat konserttijärjestäjät, jotka musiikkikuraattoreina mahdollistavat yleisön ja taideteoksen kohtaamisen ottamalla artisteja ohjelmistoonsa ja esittelemällä heitä uudelle pohjoismaiselle yleisölle. Vuonna 2018 puls-ohjelmaa rahoittavat Pohjoismainen kulttuurirahasto, Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvosto, Tanskan taiderahasto, Musiikin edistämissäätiö Suomessa sekä Ruotsin hallitus.

Kolme painopistealuetta:
Tuki konserttijärjestäjille: puls on erillinen kolmivuotinen tukiohjelma. puls-ohjelmasta tuetaan sitä, että konserttijärjestäjät voivat ottaa lupaavia Pohjoismaissa toimivia artisteja ohjelmistoonsa ja tehdä määrätietoista yleisötyötä. Tukea hakevien järjestäjien on toimittava tietyn taiteellisen idean pohjalta, ja tukea myönnetään konkreettiselle konserttiohjelmalle. Lue lisää puls-ohjelmasta täällä.

Jalkauttaminen: Pohjoismainen kulttuurirahasto tekee toimijoiden kanssa yhteistyötä kehittääkseen puls-ohjelmaa tukevia resursseja. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi yksityisten rahastojen kanssa tehtävä yhteistyö tai pohjoismaisiin erityispanostuksiin kohdennettavat kansalliset tukijärjestelyt.

Verkostot: Pohjoismainen kulttuurirahasto tekee yhteistyötä tarkoituksenmukaisten toimijoiden kanssa helpottaakseen sellaisten foorumien ja verkostojen kehittämistä, joissa keskustellaan Pohjoismaiden elävästä musiikista, etsitään yhteisiä ratkaisuja ja varmistetaan käytäntö – pohjoismaisen elävän musiikin ja pohjoismaisen yleisön kohtaaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ohjelmaan valittujen pohjoismaisten tapahtumajärjestäjien kanssa pidettäviä verkostotapaamisia, jotka tukevat kokemustenvaihtoa, verkostoitumista ja ajankohtaisia tavoitteita liittyen kykyjen kehittämiseen ja elävän musiikin alaan.

Panostuksen taustalla on rahaston pitkään jatkunut työ, jossa on selvitetty ja kuvattu nykyhaasteita ja -mahdollisuuksia, joita liittyy elävän musiikin kehittämiseen pohjoismaisella tasolla. puls-ohjelma on kehitetty yhdessä kansallisten tukijärjestelmien ja elävän musiikin organisaatioiden kanssa, vuoropuhelua on käyty myös musiikkivientitoimistojen ja pohjoismaisten konserttijärjestäjien kanssa. Pohjoismaiden yhteisillä musiikki-, kiertue- ja työmarkkinoilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Maiden talous on yhteenlaskettuna maailman 12. suurin, ja niiden välillä on esimerkiksi taiteen tukemiseen, työmarkkinarakenteisiin ja kulttuurin kulutukseen liittyviä monia yhtäläisyyksiä. Elävästä musiikista on tullut yksi musiikkielämän keskipisteistä aikana, jolloin musiikin kulutusta hallitsevat suoratoistopalvelut. Elävä musiikki tarjoaa kaikkein suurimpia ja ainutlaatuisimpia musiikkielämyksiä, ja musiikkimarkkinoiden kehitys on voimakkainta juuri tällä saralla. Tästä näkökulmasta on paradoksaalista, että pohjoismaiset artistit esiintyvät vain harvoin muissa Pohjoismaissa. Yleisön tietämys muiden Pohjoismaiden musiikista on siten rajallista, ja artistien on ensin tehtävä läpimurto kansainvälisillä hittilistoilla ennen kuin he voivat tehdä läpimurron muissa Pohjoismaissa. Tähän epäkohtaan Pohjoismainen kulttuurirahasto haluaa muutoksen puls-ohjelmallaan.